Eilen oli kahden esityksen päivä. Puolilta päivin pakkasimme auton, joka tuli kyllä tupaten täyteen rekvisiitasta ja ihmisistä. Ajoimme Kyläsaaren pakolaisten vastaanottokeskukseen, jossa oli vastassa oli lauma innostuneita lapsia.
Ennen esitystä kuuntelimme tunnin verran faktoja vastaanottokeskuksen toiminnasta. Oli kiinnostavaa, ja tuli paljon uutta tietoa. Muutamat tarinat vetivät aika hiljaisiksi.
Esitys meni hienosti ja oli sekä lasten että aiukuisten mieleen. Lopuksi lapset juoksivat näyttämölle hakemaan ilmapalloja ja leikkimään meidän kanssa. Maija opetti miten tehdään Esa kumihanskasta ja ilmapallosta, Jussi piti musiikintuntia salin toisessa päässä. Ja Lija, Ella ja Paula vaan leikkivät :)
Toinen esitys oli asematunnelin Kompassilla. En ole ikinä nähnyt niin vakavia esiintyjiä kuin sinä hetkenä kun rantauduimme kompassille. Julkisella paikalla esiintyminen on aina pelottavaa, mutta Kompassi tuntui hyvin hälyiseltä ja kolkolta. Pysähtyisikö kukaan kiireensä keskellä esitystä katsomaan?
Onneksi ystäviä tuli paikalle esitystä seuraamaan, ja se helpotti heti esiintyjien jännitystä. Loppujen lopuksi itse esitys meni hyvin. Kymmenkunta oli tullut varten vastaen 3/12:sta seuraamaan ja ainakin parikymmentä jäi katsomaan kun huomasivat että tielle on asettunut tälläinen katuteatteripläjäys.
Vartijat kävivät kyselemässä meidän lupia olla kompassilla. Luvat onneksi olivat kunnossa, ja pätemään tullut nuori mies joutui jättämään esityksen rauhaan. Hän kyllä muistutti että olemme siellä sitten omalla vastuulla ja "jos joku teidät lanaa kun olette keskellä kulkuväylää, niin turha pyytää meitä apuun." Kukaan ei lanannut meitä. Esitystä ylätasanteelta seurannut Jeni Packalen sanoi, että oli hienoa huomata kuinka esiintyjien ympärille muodostui ikään kuin aura jonka ihmiset automaattisesti kiersivät. Teatteri vaan synnyttää näköjään itselleen tilan kaiken kiireen keskelle.
Tänään viimeinen mahdollisuus nähdä 3/12. Esiinnymme Kampin linja-autoaseman kaukoliikenneterminaalissa klo 16.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti